tiistai 12. syyskuuta 2017

4# - Teos suomalaisen identiteetin kuvaajana

Teoksessa seurataan Martan rakkauselämän kehittymistä tuppukylässä. Martan identiteetin kehittymiseen vaikuttavat yhteisön rajut säännöt. On tietyt asiat, mitä ei saa tehdä ja mitä paheksutaan, jopa Martan paras ystävä paheksuu, kun Martta on niin "ahne mulkun pääle". Martta rikkoo yhteisön rajoja ja on rääväsuinen kosijoilleen. Kun Martta tulee raskaaksi ja perhe kokee niin suurta häpeää tästä ja Martta itsekin tajuaa, kuinka hän on häpäissyt perheen, eikä uskalla muunmuassa tulla saunomaan yhdessä perheen kanssa niinkuin normaalisti. 

Teos näyttäytyy ulkopuolisille aika raakana ja herättää paljon ajatuksia suomalaisista lukijoissa. Esimerkiksi ulkopuolisen silmin saattaa herätä kysymys suomalaisten juomisesta, väkivallasta ja uskonnosta. Vanhoillislestadiolaisista saattaa herätä kysymys, että he juovat ja harrastavat avioliiton ulkopuolista seksiä ja lisäksi saarnaaja on syntinen. 


Teoksessa uskonto on suuressa asemassa ja kyläläiset ovat vanhoillis lestadiolaisia ja se tulee ilmi pitkissä saarna illoissa ja itse saarnaaja on "muka" Jumalan lähettämä, mutta itse tekee syntiä vietellessään Elinan. Saarnaajan tulisi olla tuki ja turva, johon kyläläiset voivat tarvittaessa turvautua, mutta hän käyttääkin omaa "asemaansa" lähinnä hyväkseen. Lisäksi saarnaaja käyttää saarnoissa hyvin ronskia kieltä, joka lukijankin korvaan kuulostaa hyvin raa'alta; 

"...Sinä ryystit Kristuksen verta ja se valui suupielistäsi tahraten sinut iankaikkisen synnin merkillä. Kuuntele - taivas on tuominnut sinut syntiesi nähden. Sinut heitetään helvetin iankaikkiseen palavaan hirvittävään tuleen. Sinut poljetaan maahan kuin lehmän sonta. Sinut syöstään kuoleman iankaikkiseen piinaan ja siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Sinä jumalaton, tänä iltana sinut kuumennetaan helvetin tulella, ellet tee parannusta ja heittäydy Hänen kasvojensa eteen, sinut syöstään tänä iltana tuliseen järveen, silä koston hetki on tullut, sanoo Herra, Herra...".


Teos kertoo enemmänkin vanhan ajan suomalaisuudesta ja varsinkin pienen kylän ahdingosta ja populaatiosta. Tyypillistä pienessä kylässä on vieläkin se, että ihan sama mitä tapahtuu kaikki tulevat kuulemaan siitä ja juorut lähtevät liikkeelle. 


Teoksessa naiset ovat paljon surkeammassa asemassa kuin miehet. Se näkyy useammassakin kirjan kohtauksessa. Martan äiti joutuu pelkäämään miestään varsinkin, kun tämä alkaa juomaan enemmän isänsä Äijän kuollessa. 
Lapset joutuvat auttamaan kotona paljon ja tekemään töitä, esimerkiksi kun Martta oli lähdössä Oulan luokse Lappiin, häntä kiellettiin menemästä sillä kesällä tarvittiin kotona apua. Lapsia myös pakkonaitetaan, jos he eivät itse löydä miestä ja seksi kuuluu vasta avioliittoon, muuten se on kauhea häpeä perheelle jos perheeseen syntyy avioton lapsi. Miehet saavat "huorata" pitkin kyliä ilman paheksuntaa, mutta esim. Aino, jolla on monta aviotonta lasta saa päälleen kauheaa paheksuntaa ja seläntakana puhumista. Tämä on myös Ainon kohtalo kirjassa, kun hän kuolee synnyttäessään aviotonta lasta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

#7 - Runoanalyysi

Runoissa on useasti esillä nainen, joutsen ja luonto. Runoissa toistuvat siis samat elementit. Runot tuovat myös teokselle lisää ulottuvuutt...